>> Minä
>> Valokuvaushistoriani
>> Hevoseni
>> Hevoskuvaajan päiväkirja

Kameran takana piileksii pieni, mutta pippurinen opiskelijatyttö. Olen valokuvaus on ollut ykkösharrastukseni vuodesta 1999, hevostelun lomassa ja juuri sen takia minusta tulikin juuri hevosvalokuvaaja. Asustan pääkaupunkiseudulla, mutta matkustelen paljon hevospuuhissa sekä kuvaamassa pitkin Lounais-suomea. Omia hevosia minulla on kaksi, shettisruuna ja ratsuponilady, joista lisää voit luke alempaa.

Työtoimenkuvaltani olen tällä hetkellä graafinen suunnittelija sekä valokuvaajaa, teen mainoksia, websivuja sekä osaksi myös markkinoin sillä teen töitä omassa yrityksessä. Opiskelen myös järjestelmätukea sekä syksyllä tarkoitus aloittaa kuvataiteen opinnot.

Valokuvaajana olen rauhallinen ja kärsivällinen, pyrin julkaisemaan kuvia jotka ovat ratsukkoa/hevosta kohtaan imartelevia. Säässä kuin säässä. Tippumis ja sähellys-kuvia ei siis Annan Arkistossa tulla näkemään, en itsekään haluaisi itsestäni löytää sellaisia pitkin kuvagallerioita.

H E V O S E T

rp-t. Miss Milow "Missi" s. 1998


Missi on tallin prinsessa, tämä kapasiteetikäs ratsuponitamma saapui talliin pitkien kisaponi etsintöjen jälkeen syyskuussa 2005 ja todennäköisesti jää perheeseen vielä pitkäksi aikaa. Haaveissa on teettää missillä varsa tulevaisuuden käyttöponiksi näiollen Missille on suunniteltu tulevaisuutta myös jalostuksen saralla. Tällä hetkellä missi kilpailee harrastekenttää sekä esteitä Hanna Täyräsen ratsastamana. Ratsukko valmentautuu Pauliina Marttilan johdolla - iso kiitos Pauliinalle kaikesta!

Missi on luonteeltaan rauhallinen, mutta eloisa. Tamma toimii hyvin niin sileällä, esteillä kuin maastossa, vaikkei olekkaan aivan siitä helpoimmasta päästä. Käsistä tamma ei kuitenkaan missään tilanteissa lähde, tätä ominaisuutta arvostankin tammassa kovasi. Missi on kotitallilla varsin seurallinen olento, mutta treenitallilla asuastaessa missiä voisi ennemminkin kuvailla jääkuningattareksi jäänviielän suorittajan olemuksensa johdosta. Kaiken kaikkiaan missi on oikea aarre, eikä sitä näillä

she-r. Roland Liljendal "Rölli" s. 1990


Röllin kanssa meillä on pitkä historiikki keväästä 2003 alkaen, jolloin Rölli vuokrattiin pääosalti sisareni ratsuksi, mutten voinut olla siihen silloin ihastumatta. Niinpä sain epäonnistuneen tuntiponin-uran jälkeen Röllykän omakseni joulukuussa 2005, siitä asti Rölli on toiminut omana käyttöponinani ja pienen kokoni johdosta ratsastan sitä edelleen itse.

Rölli on luonteeltaa rauhallinen, mutta karkailee ja kelmeilee aina tilaisuuden tullen. Ratsastaessa reittivalinnat, etenkin laukassa, poikkeavat hyvin paljon ratsastajan reittivalinnoista, joskus ratsastuskouluaikojen bravuuri oli jämähtää keskelle uraa ja aiheuttaa äkkinäisiä tukoksia lasten itkiessä kyydissä. Rölli on tuhanneen tempauksen mies, pieni veikeä piristysruiske ja kävelevä katastrofi, johon ei voi olla rakastumatta.

>> Mäntymäentallin Kotisivut

Maanantai 16.6 - Kuvasavotta

Huittisten estekisat ohi perjantailta ja sunnuntailta, molempina päivinä liikenteessä aamu seitsemästä asit tuloksena 2000 kuvaa käsiteltäväksi - siinäpä savotta. Noo, Perjantaina satoi tuutin täydeltä, muistutin kalastajaa maastonvärisessä sadeasussani joka oli minulle reilun kaksi numeroa liian suuri sekä kamera piilotettuna kaupan hedälmämuovipussiin, mutta hyvää jälkeä tuli. Eikä ollut kylmäkään, kiitos prätkäcoretexien ja vedenpitävien nahkahanskojen jotka riuhtaisin päälle lähtiessäni. Ilman niitä olisi saattanut olla hieman kylmänkosteat tunnelmat loppupäivän. Tunnelmaa kohotti Hannan ja Missin hieno neljäs sija ysikympissä.

Vielä n. 600 kuvaa eli kaksi luokkaa perjantailta käsittelemättä, mutten yksinkertaisesti jaksa kuvaakaan ennen huomisiltaa näin työputken jälkeen, huomenna aamulla tosin saatan muutamia muokkailla mutta ensin haluan rentoutua moottoripyöräreissulla avomieheni seurassa.

Uusi kamera, tai vanha uusi kamera, kuten rakas sisareni Hanna asian ilmaisee, on toiminut suhteellisen hyvin. Alkuun oli ongelmia valotuksen kanssa - kuten luokan 90 ja 100cm kuvista näette - mutta nyt olen oppinut jo vetämään oikeista vivuista. Kuvausjälki on varsin miellyttävää.

Miellyttävästä puheen ollen, kävin tänään teetättämässä tilauskuvia paikallisessa kuvausliikeessä automaatin kautta, virhe. Kuvat olivat väärän kokosia, niitä oli terävöitetty ja valotettu aivan surutta koneen "korjailu" toiminnolla. Enhän minä herran jestas voi sellaisia irvikuvia asiakkaille lähettää ja 20euroa perkeleet vielä siitä veloittivat. No, tilasin sitten IFIn nettipalvelun kautta, jos tällä kertaa kukaan ei kajoaisi sen pahemmin kuviin "parantelemalla" niitä. Eihän niihin periaatteessa kukaan ollut kajonnut mutta laite ilm. korjaa automaattisesti oman mielensä mukaan terävyyttä.

Eipä tänään kai muuta jupinaa, kuvasavotta odottaa taas aamulla joten nyt täytynee lyödä pitkäkseen.

Lisää jorinoita - täältä -

© webmaster