YKSI HARVOISTA JÄLJELLÄ OLEVISTA VIRTUAALIHEVOSISTA, JOKA TODELLA ON OLLUT MUKANA KUVIOISSA JO ENNEN VUOSITUHANNEN VAIHDETTA


KTK II / 61p

HOITO-OHJEET

Perustiedot          

Luonnekuvaus          

Manteli on reipas, iloinen suomenhevosherra.
Se käyttäytyy esimerkillisen herrasmiesmäisesti ja rehellisesti. Manteli on ori ja se käyttäytyy erityisesti pelottavissa tilanteissa kuten mikä tahansa ori; puskasta lentoon lähtevä lintu tai tuulen mukana kiinni pamahtava tallin ovi saa Mantelin usein hypähtämään pystyyn tai peruuttamaan pakokauhuisena, joskus ehkä ottamaan muutamia ryöstäviä askeleitakin, mutta kaikeksi onneksi iän lisäännyttyä Manteli on myös saanut käytöstapoja, joten vähän pienemmätkin ihmiset saavat sen pysymään tossun alla.

Hoitaessa Manteli käyttäytyy yleensä mukavasti ja rauhallisesti. Se saattaa kaivella hoitajansa taskut moneen kertaan ylösalaisin makupalojen toivossa ja se saattaa tökkiä ovea turvallaan ulospääsyn toivossa, mutta on komentaessa hallittavissa. Manteli on herkkä vatsansa alta ja päästä, joihin se ei mielellään anna koskea ja saattaa hiukan komentaakin, jos niihin menee liikoja sorkkimaan.

Ratsastettaessa Manteli on herkkä ja eteenpäinpyrkivä ratsu. Pieni pohkeen hipaisu saa sen lisäämään vauhtia tai vaihtamaan askellajia ja hienoinen pidätys saa sen vastaavasti hidastamaan. Ratsastuskouluihin Manteli ei mitenkään sopisi, sillä Manteli on yhden ihmisen hevonen. Ensimmäiset ratsastuskerrat voivat olla yhtä tuskaa pukkilaukkoineen ja yhteistyö-ongelmineen, mutta kun Mantelin kanssa jaksaa puurtaa viikkoja ja kuukausiakin, tulee siitä upea hevonen ratsastaa! Se tottelee ja toisinaan tuntuu, kuin se osaisi lukea ajatuksia, sillä se tekee jo ennekuin ehtii pyytääkään.

Esteitä Manteli rakastaa ja hyppää kauniisti, hyvällä tekniikalla ja ilmavilla hypyillä. Ilman ratsastajaa Manteli on joskus leiskauttanut peräti 130cm, ratsastajan kanssa yksittäisinä ylittyy 120cm. Ratoina 110cm on Mantelin bravuuri-luokka, jonka se hyppää korvat hörössä innolla. Manteli on varma hyppykaveri, sillä se kieltää harvoin, eikä pelkää juuri mitään; ei liehuvia pressuja, ei vettä eikä sen enempää eriskummallisia esteitäkään.

Kouluratsastuksessa Manteli on todella edukseen. Se on hyvän näköinen hevonen ja jo ulkonäöllään ja irtonaisilla, liitävillä askeleillaan se kerää irtopisteitä. Kouluradoilla Manteli on antoisia kaveri, sillä sen kanssa saa helposti tuntea, miltä tuntuu mennä rata täydellisyyden rajoilla.

Kaikki ei kuitenkaan voi olla täydellistä, maastossa vaaka tasaantuu. Mantelin mielestä ainut oikea askellaji maastossa on kiitolaukka, joten sitä on hyvin hankala pitää käsissä ihan tavallisellakaan maastolenkillä ja sen kanssa varminta on mennä suoria teitä, joilla ei ole pahemmin liikennettä, sillä jos sattuu niin, että herra päättää lähteä ja olla välittämättä ratsastajastaan, helpointa on kun ei tarvitse pelätä jäävänsä auton alle tai keilaavansa muita viattomia ratsastajia.

Maastoesteillä Manteli on omaa luokkaansa, sen vauhti pysyy juuri ja juuri oletusajassa, toisinaan menee hiukan alikin, mutta toisaalta vaikka pidättely onkin ihan suora ongelma, sujuu esteiden ylitys kuin vettä vaan. Este saa olla minkä korkuinen tahansa ja ulkonäköäkin sillä saa olla ihan miten vaan, Manteli ylittää sen innolla ja energialla joka tapauksessa!

Taluttaessa Manteli on ori. Se saattaa steppailla ratsastajaa ympäri ja nousta pystyynkin, eikä siltä löydy kuin tasan yksi vauhti: mahdollisimman nopea käynti, joten lyhytjalkaiset, vähän hitaammat ihmiset eivät todellakaan ole Mantelin taluttamista varten.

Lastatessa Manteli on melko tasainen. Toisinaan se kerta kaikkiaan päättää olla menemättä autoon, vaikka mitä tekisi ja useimmiten tämä tapahtuu silloin, kun olisi palava kiire kisapaikalle, mutta toisaalta kun on varannut paljon aikaa siinä pelossa, ettei Mantelia saa autoon, saattaa se astella koppiin ilman mitään ongelmia. Iän myötä lastauskin on tasaantunut ja nykyään ukko kävelee autoon pientä steppiä kuin pihassa katsojille moikatakseen "naisiin tai kisoihin - samapa tuo - ihailun kohteeksi olen kuitenkin taas matkalla, pitäkää palatsi pystyssä".

Laitumella Manteli on ihan kuin pieni lapsi. Se pukittelee ja laukkaa ympäri laidunta korvat luimussa, kuin näkymätöntä ilkivaltaa takaa ajaen. Se piehtaroi mutaisimmissa kohdissa ja jos laitumella on pienikin vesilätäkkö, Manteli kuopii sitä pitkiä aikoja innoissaan. Mantelin voi laittaa tarhaan rauhallisen, mieluiten kiltin ruunan kanssa. Se saattaa ajaa uutta tulokasta pitkäänkin takaa, joten ihan vanhus ei tule kysymykseenkään, mutta keski-ikäisen, arvokkaan ja suurikokoisen ruunan kanssa se tulee mainiosti toimeen!